Man–Maid–Nature



Minna Kangasmaa (FI), Pernille Egeskov (DK),
Silas Inoue (DK), Renata Jakowleff (FI),
Sari Koski-Vähälä (FI), Charlotte Walentin (SE)

Man-Maid-Nature on pohjoismainen kiertonäyttely Tanskassa, Ruotsissa ja Suomessa
.
22.1.–13.2.2021 Pop-up Contemporary, Kööpenhamina
21.2.–7.3.2021 GALLERY PING-PONG, Malmö (peruttu)
17.–28.3.2021 GALLERY LOKAL+, Helsinki

Näyttely on julkaisu virtuaalisena 3D näyttelynä ja siitä julkaistu myös katalogi. Näyttelyn kuraattori on Claire Gould.







https://www.artland.com/exhibitions/manmaidnature-10-helsinki-part-2

Man-Maid-Nature



Miten asioiden ja esineiden ”luontoa” voi tulkita, miten ajatuksia voi ilmentää luonnon ja materiaalien kautta?

Näyttely MAN-MAID-NATURE kyseenalaistaa käsityksiä luonnollisten ja keinotekoisten materiaalien kielestä ja muodo(i)sta (tai muodottomuudesta).
Näyttelyn nimeen sisältyy sanaleikki: sanaparin MAN-MAID voi tulkita tarkoittavan mies-nainen, mutta myös ihmisen tekemä. Nimen tarkoitus on neutraloida mytologiaan, uskontoon ja historiaan sisältyviä sukupuoliroolien stereotypioita, joita osaltaan ilmentävät myös erilaiset luojaa, isää ja Jumalaa sekä äitiä luonnon henkilöitymänä tarkoittavat synonyymit. Monissa kielissä sana ”luonto” tarjoaa hedelmällisen maaperän ajattelulle: käsite viittaa luonnolliseen maailmaan, joka on autenttinen ja annettu, kun taas asioiden ja esineiden ”luonto” viittaa niiden ominaisuuksiin.
Tarkastelun keskiössä on siis mahdollisuus määritellä luonto siten, ettei siihen sisälly mitään objektiivista eikä ikuisesti muuttumatonta – olipa kyse sitten teosten aineellisuudesta, aineettomuudesta, olotilasta, muodosta tai estetiikasta. Näyttely tarjoaa ristiriitoja ja tasapainoilua vastinparien välillä – suunnaton ja herkkä, minimaalinen ja monimutkainen, luonnollinen ja keinotekoinen, käsin kosketeltava ja huomaamaton, konkreettinen ja aineeton.
Materiaalit siis muodostavat teosten käsitteellisen perustan,
 mutta ne myös ohjaavat prosesseja, joiden kautta teosten esteettiset, fyysiset ja aistittavat ominaisuudet määrittyvät. Lisäksi jo materiaaleissa itsessään on tarina tai muisto, ja ne muuttuvat esineiksi. Ne ovat osa allegoriaa, joka sijoittaa materiaalin ihmisten välisiin suhteisiin ja toimintaan; ne kantavat jälkiä kaikista niistä, jotka ovat materiaaleja omistaneet, kasvattaneet, muotoilleet, värittäneet, pureskelleet tai käyttäneet.
Näin materiaalit siis sisältävät ideoita, metaforisia representaatioita. Toisaalta ne voivat myös olla koodeja laajemmista kollektiivisista, universaaleista merkityksistä, eksistentiaalisista, sosiaalisista ja ekologisista narratiiveista kuten liikakulutus, kestävä kehitys sekä materiaalien valmistus ja elinkaari.
Teosten materiaaleista välittyy monitasoista kerroksellisuutta, siirtymiä ja ajan syklejä aina jatkuvassa kierrossa elävistä organismeista muinaisiin maa-aineksiin, jotka ajan kuluessa kuivuvat tai halkeilevat, ja ohikiitäviin hetkiin, jotka on luovissa prosesseissa onnistuttu vangitsemaan. Materiaalit voivat heijastaa aikaa, aika puolestaan tulla näkyväksi materiaaleissa.
Potentiaalisten poikkeusten ja vääristymien moninaisuus sulattaa yhteen kaikki mahdolliset erottelut, myös ihmisen ja ympäristön välisen yhteiselon. Taide muovaa luontoa ja luonto muovaa taidetta ikuisesti muuttuvassa symbioosissa.

Claire Gould, kuraattori



Minna Kangasmaan haastattelu katalogissa.

Kuraattori Claire Gould: Kuvaile omaa teostasi näyttelyssä.

Prima Materia on installaatio aineen
ja energian muuttuvista tiloista. Teoksen nimi viittaa muodottomaan kaikkialla läsnä olevaan perimmäiseen aineeseen. Teos käsittelee tapahtumaketjua, joka etenee teoksen materiaalin kautta jättäen siihen muistijäljen. Tässä prosessissa teos tasapainoilee olemassa olon rajapinnalla.

Kuraattori Claire Gould: Kerro käyttämistäsi materiaaleista ja miksi olet valinnut juuri ne.

Teoksessa raaka polttamaton savi
 on fyysinen entiteetti, joka heijastaa muutosta sijoittumalla hajoamisen
ja rakentumisen välimaastoon.
 Savi kuivuu, kutistuu, halkeilee ja päästää lävitseen, jonka seurauksena teoksessa tapahtuu palautumattomia muodonmuutoksia. Savi kertoo kytköksestämme maahan ja jatkuvasti käynnissä olevaan aineiden kiertokulkuun.

Kuraattori Claire Gould: Miten kuvailisit omaa taiteellista työskentelyäsi?

Työskentelyssäni lähden liikkeelle asioista, joita haluan käsitellä taiteen keinoin. Taiteellinen työskentely on käsitteellisesti sopivan välineen tai tekniikan, muodon tai materiaalin etsintää. Teoksillani on aina harkittu ilmiasu ja ne voivat olla käsitteellisiä kokonaisuuksia, tästä huolimatta teosteni valmistusprosessi on hyvin avoin ja intuitiivinen. Pidän tästä asetelmasta.

Kuraattori Claire Gould: Mitä ajattelet materiaalien säilyttämisestä, kierrättämisestä tai uudelleenkäytöstä taiteen tekemisessä?

Taiteessani pohdin tulevaisuutta erityisesti materiaalin kautta. Kiinnitän huomiota materiaalin alkuperään ja elinkaareen sekä uudelleen muovattavuuteen ja jatkuvuuteen. Tutkin materiaaleja
ja valmistusprosesseja kestävään tulevaisuuteen ja pohdin onko taidetta mahdollista tehdä luonnon ehdoilla?

Kuraattori Claire Gould: Materiaalien ominaisuudet eivät
ole korostuneesti läsnä teoksissasi. Vaikka materiaalit ovat välittömästi tunnistettavia, teoksessa annat niille uuden elämän, mikä puolestaan kohdistaa huomion niiden aineelliseen olemukseen. Onko se tarkoituksellista? Kertoisitko mitä materiaalien luonne (tai sen käyttäminen taiteessa) merkitsee sinulle?

Savi on ikiaikainen ihmisen
käyttämä kivennäismaalaji, joka 
on syntynyt geologisen prosessin tuloksena. Minua viehättää sen fysikaaliset ominaisuudet. Pölymäisen hienorakeiset ainekset, joiden läpimitta on 0,002 millimetriä
tai vähemmän, antavat savelle plastisuuden sekä kyvyn imeä liuenneita aineita ja kaasuja. Savi on intensiivisesti olosuhteisiin reagoiva materiaali, joka ikään kuin elää. Se on liikkeissään arvaamaton, mutta pyrkii palaamaan alkuperäiseen asentoonsa, kuin muistista. Sen ytimessä kietoutuvat historia ja aika vetävät puoleensa ja koskettavat.

Kuraattori Claire Gould: Näyttelyn savi-installaatio sijaitsee gallerian ikkunassa sekä sen vieressä olevilla seinillä ja lattialla. Miten lähestyt galleriatilaa teostesi kontekstina tai ympäristönä?

Keskeiseksi teemaksi nousee saven ja tilan ehdoilla työskenteleminen. Raaka savi luo näyttelytilaan uudelleen sen luonnon, jonka läsnäolo ja merkitys välillä unohtuu. Teos muistuttaa ihmisen ja luonnon välisestä yhteenkuuluvuudesta ja siitä, että mahdumme halutessamme

Kuraattori Claire Gould: Näyttelyssä on mukana myös teos nimeltä Passage, kehystetty sommitelma ohuista, läpikuultavista muskoviitin kappaleista. Kertoisitko teoksesta, sen tekemisestä ja siitä, mitä sen materiaali merkitsee sinulle? 

Muskoviitti on mineraali, jolla on luontaisesti monta esiintymismuotoa. Olen pohtinut muodottomuutta, joka on käsitteenä kiinnostava, sillä periaatteessa muodotonta ei ole. Näkyvällä fyysisellä materialla on aina jonkinlainen muoto. Muodottomuus viittaa käsittelemättömyyteen. Muokkaamme, työstämme ja prosessoimme jatkuvasti näkyvää maailmaa. Muodoton on jotain, mitä emme ole vielä käsitelleet. Toisin sanoen se ei ole saanut määrittelemäämme muotoa – siksi se on muodoton.